Täytyypä kirjoittaa ihan raportti kun kerrankin päästiin koirien kanssa johonkin harrastustapahtumaan… Käytiin nimittäin möllitokossa itsenäisyyspäivänä. Ajatuksena oli lähinnä testata Rúnin koekuntoa ja halliesiintymistä, ja samalla vaivalla pääsi/joutui sitten Aplakin töihin. Halli oli sen verran pieni, että EVL:n liikkeisiin ei saatu täysiä matkoja mutta eipä tuo haitannut. Ei meidän liikkeet ole mitenkään valmiissa kuosissa muutenkaan, kunhan nyt käytiin huviksemme kokeilemassa ja kisanomaisessa treenissä.

Apla pääsi vuoroon ensin. Aloitus paikallaoloilla. Näitä ei oltu treenattu käytännössä yhtään sitten kesän… Onneksi Apla on nykyään (kopkop!) niin varma paikallaolija. 2 min. istuminen meni hienosti (tätä tehty ikinä ennen ehkä kerran pari koemaisesti), samoin paikallaolo häirittynä oli moitteeton. Hyvä Apla! Yksilöliikkeissä sitten menikin vähän huonommin. Seuraamisessa oli välillä epätarkkuutta ja jopa haahuilua (aika outoa sinänsä Aplalle; kai uuden hallin matto oli niin hajuja täynnä). Istu, seiso, maahan meni hienosti, jäiköhän jokin perusasento huonoksi kun tuloslapussa lukee arvosanana 9. Luoksetulo oli taas aika arvoitus kun se oli tehty viimeksi elokuussa… Liikkeelle lähtöön tarvittiin kaksi käskyä (sanoin ekan liiankin vaimeasti kun yritin sillä estää liian kovaa vauhtia) ja pysäytykset eivät ihan osuneet merkkien kohdille (voisi joskus treenatessakin käyttää noita pysäytysmerkkejä niin oppisi arvioimaan matkoja paremmin), mutta itse stopit oli hyvät! Ruutu meni vähän mönkään kun Apla ei oikein  havainnoinut merkkiä (oli aika pieni kartio ja lisäksi heti sen takana oli sivustalle nostettu agility-puomi) ja olisi mennyt suoraan ruutuun. Korjattuna meni sitten ihan hyvin. Ohjatussa noudossa lähti odotetusti suoraan kapuloille enkä osannut yrittää korjausta… Hyppynouto oli Aplan suoritukseksi hyvä, vauhtia olisi tietysti saanut olla enemmän mutta metalli on metalli… Tunnarissa oli taas järkyttävää palikoiden tönimistä vaikka oma sitten löytyikin. Vauhtia olisi tässäkin saanut olla enemmän. Kaukot sentään menivät hyvin. Tällä möllisuorituksella saatiin peräti 231 pistettä.

Aika odotettu suoritus kaikkiaan. Mikä harmitti oikeastaan eniten oli Aplan käytös kehässä… Haukahtelua kuului häiritsevästi. :( Miten suhteellisen hiljaisesta tokoilijastani onkin tullut viime aikoina noin kova äänenkäyttäjä… Ei yhtään kiva alkaa tuotakin ongelmaa vielä kitkeä pois. Osittain johtuu varmasti halliolosuhteista; ei olla parin viime vuoden aikana oltu halleissa muuten kuin agin merkeissä eli kaiketi kierrokset nousevat jo itse hallista (vaikka olisikin meille ”korkkaamaton”). Ehkä myös ollaan tehty niin vähän tokoa, että sitten kun pääsee tositoimiin niin intoa on liikaa… Mutta luulen kyllä, että agi on opettanut Aplan purkamaan kierroksia haukkumalla. Toivottavasti tässä ei ole toivoton urakka edessä tuon ääntelyn kitkemisessä. Ainakin treeneissä (siis tokon puolella) pitää ottaa nyt tosi tiukka linja, että ääntelyä ei sallita tippaakaan. Pitäisi myös päästä niihin kaivattuihin ryhmätreeneihin joskus. Luulen silti, että emme enää yritäkään kisata halliolosuhteissa. Ensi kevään ja kesän ulkokisoja odotellessa siis…

Rún oli omaa vuoroaan odotellessaan huomattavasti hiljaisempi kuin Apla (sinänsä yllättävää kun muuten on huomattavasti äänekkäämpi tapaus) mutta niin vain silläkin suu kävi sitten kehässä liikaa… Huoh. Luoksepäästävyys kaipaa lisäharjoitusta, sen verran innolla Rún meni tuomaria vastaan pomppimaan. Paikallamakuu meni hyvin (tosin tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon kun ensimmäisellä katseli ihan muualle eikä kuullut mitään). Seuraamisissa kuului välillä ääntelyä (juoksu), välillä esiintyi pientä haahuilua ja eniten virheenä edistämisen yritystä. Kyllä se kotona osaa… Liikkeestä maahan meni täydellisesti. Luoksetulossa taisi jäädä vino perusasento. Liikkeestä seisominen taas hienosti. Hyppy aiheutti haukahduksen ja liikkumisen kun kävelin esteen vieritse (tämä oli oma moka kun sanoin Rúnille tässä väärän käskysanan odottamiseen). Kokonaisvaikutus oli silti kymppi kun haukkumista ei huomioitu. Pisteitä 181,5. Ei voi olla tähänkään tyytyväinen. Koira kyllä osaa asiat mutta suu käy ja keskittyminen on välillä hukassa. Jotenkin tuntuu, että kotitreeneillä ei näiden ongelmien kimppuun enää oikein pääse.

Kaikkiaan ihan hyödylliset mölleilyt vaikka huono maku jäikin suuhun koirien käytöksen puolesta. Eikun vaan lisää treeniä, parempaa treeniä, ja parempaa kuria koirille!

Alla muutama kuva ennen nykyistä loska-lumi-vaihetta: