Päivitelläänpä taas treenitouhuja ja vähän muutakin… Perjantaina otettiin pitempi toko-treeni läheisellä pallokentällä (nyt siihen oli tosin pystytetty jääkiekkokaukalo mutta reunassa oli vielä tilaa meidän tarpeisiin). Aloitus tunnarilla, pyrkimys hyödyntää koiran vielä rauhallinen viretila tarkkaan työskentelyyn. Oma löytyi suuremmitta vaikeuksitta, tosin kapuloita ei ollut vielä täyttä määrää mukana (ollaan treenattu tätä niin vähän ulkosalla vielä). Vähän kapulat liikkuivat Aplan kaasuttaessa paikalle (lumisella pinnalla meni jarrutus pitkäksi) mutta muuten meni hyvin. Täytyy tuota vauhtipuolta yrittää vielä vähän saada hillittyä. Seuraamiset meni ihan ok, mitä nyt liika into näkyi turhina hypähtelyinä välillä, varsinkin heti käännösten jälkeen. Huomautan kyllä aina asiasta mutta meneeköhän kuuroille korville… Seuraavaksi nouto. Ekalla kerralla vaimea haukahdus lähdössä, kutsuin takaisin. Toisella kerralla hieno suoritus.

Paikallaolo reilu 2min oikein hyvä, ympäristö tosin taas helppo eli kohtalaisen tuttu ja häiriötön paikka. Mutta hyvä kerätä näitä onnistuneita suorituksia joka tapauksessa. Paikallaoloa ollaan aina lenkkien yhteydessä myös harjoiteltu. Välillä vain meinaa tulla häiriötä liiaksikin. Yhtenä iltanakin käveltiin jäädytetyn luistelukentän ohi, ja ajattelin, että tässäpä hieno paikka ottaa paikallaolo kun kentällä oli täysi meno päällä ja muita kävelijöitä ei näkynyt olevan tulossa. No, jätin koiran ja menin läheisen rakennuskontin taa. Olin saanut palkkionamin kaivettua taskusta ja kurkistin, miten Aplalla sujuu… Siellähän se juuri pompahti istumasta tervehtimään poikaporukkaa, joka oli pölähtänyt jostain ihmettelemään yksinään istuksivaa koiraa! Se siitä treenistä sitten. :) Samantapainen sattumus kävi taannoin kaupan pihassa kun pikkupojat pyöräilivät ihmettelemään, onko koira siinä todellakin makaamassa ihan irrallaan ilman hihnaa… Täytyy siis olla tarkkana, ettei häiriöistä tule liian ”päällekäypiä”!

Kaukokäskyt ovat sisällä otettuina menneet jo aika puhtaasti mutta viime aikoina on ollut havaittavissa pientä ennakointia Aplan puolelta. Oli aika hauskannäköinen suoritus, kun koira oli jo menossa istumasta maahan mutta sitten viime hetkellä muistikin, että seisomaanhan se emäntä käski! Lopuksi ruutuharjoittelua. Nyt kun oli lunta maassa niin lelun saattoi hyvin piilottaa ruutuun. Yllättävän hyvin Apla menikin ruutuun vaikka lelu ei ollut näkyvissä, ja jopa lysähti käskystäni maahan aivan lelun viereen sitä huomaamatta! ;) Hieno homma. Toki vauhtia suoritukseen kaipaa mutta nyt on pääasia, että koiran saa menemään ruutuun ilman näkyvää lelua houkuttimena. Otin lopuksi ruutu-liikkeen loppuosaa: alussa Apla tahtoi ennakoida seuraamiskäskyn mutta muutamalla toistolla malttoi odottaa kutsua ennen kuin nousi. Kaikkiaan ihan ok treeni.

Lauantaina kävimme pitkästä aikaa Aplan vanhan parhaan ystävän Justus-corgin kanssa lenkillä entisillä kotikulmilla Hervannassa. Mukavaa oli kaikilla.

Sunnuntaina sitten hakutreenit. Otettiin Aplalle samanlainen harjoitus kuin viimeksi eli hihnassa kohti maalimiestä ja sitten hakemaan palkka kun piiloutujasta oli tullut haju nenään. Otettiin neljä tällaista pikkuharjoitusta. Apla oli selvästi nyt paremmin jyvällä hommasta kuin edellisellä kerralla. Into oli jälleen suuri ja hihnassa veto sen mukaista… Viimeisellä harjoituksella Aplaa alkoi jo tuskastuttamaan kun maalimiehen hajua ei vain alkanut tulla nenään, se jo turhautuneena haukahtikin pari kertaa. Sen ilme oli kyllä sitten näkemisen arvoinen kun ihmisen haju tulvi viimein nenään: koko koira todella riemastui ja lähes hyppäsi paikallaan ilmaan ennen kuin ryntäsi nakkeja syömään! :) Aplalla tuntuu olevan juuri oikea asenne haku-touhuun!

Illalla oli vielä agitreenit ohjelmassa. Ne meni taas vähän harakoille. Kaksi kolmesta harjoituksesta oli eteen-irtoamisia, mitkä ei meillä vielä oikein suju (myönnetään, pitäisi harjoitella enemmän). Siinä välissä mentiin pussi, joka menikin ihmeen hyvin. Aika vaan tahtoo aina loppua treeneissä kesken. Apla kun on vielä monesti se viimeinen suorittaja kun isommat menee ensin… No, ei tässä olla kunnianhimoisin tavoittein liikenteessä, joten meille käy rauhallisempikin etenemistahti.