Viime viikolta ei paljon treenikertomusta syntynyt. Olimme Joensuussa käymässä ja Apla nautti ”mummolassa” olosta täysillä… Lelun heittelijöistä ja herkkujen tarjoilijoista piti ottaa kaikki hyöty irti! ;) Perjantaina törmäsimme mukavasti kaupunki-lenkillä Anniin kera Neekan ja Emmin. Siskopuolet kirmasivat iloisesti jäällä ja vauhtia ja hauskuutta riitti.

Lauantaina käväisimme ryhmänäyttelyssä Enossa. Paikalle oli ilmoitettu kuusi issikkaa, pääosin Itä-Suomen tuttuja. Apla esiintyi jälleen kauniisti; sen kanssa ei kyllä näyttelykäyntejä tarvitse stressata. Tuomari oli kovin tarkka ja perusteellinen. Meidän kohdalla kaivoi heti ensitöikseen mittatikun esiin ja ajattelin jo, että tähän se meidän arvostelu taas kaatui… No, vähän pienikokoiseksi Apla tuomittiin mutta ei mitään liian vakavaa. Koiran juoksuttamisen välissä tuomari kysyi, että onko kyseessä toko-koira kun se hakee katsekontaktia koko ajan… :) Kaikesta huolimatta lopputulos oli hieno: ERI1 PN1 SERT VSP. Hieno homma! ROP:n vei viime vuoden issikoiden näyttelykisan voittaja eli ihan huonolle koiralle emme hävinneet. Nyt on sitten toinen serti plakkarissa eli täytynee jatkaa näyttelyissä käyntiä, josko se kolmaskin jossain vaiheessa olisi tuloillaan. Myös Neeka oli näyttelyssä mukana ja tytöillä oli kunnon painit sekä ennen että jälkeen arvostelun. :)

Sunnuntaina haku-treenit peruttiin lumentulon takia, agilityssä sentään kävimme illalla. Siitä ei kyllä ole paljon kertomista… Erinäisiä radanpätkiä mentiin mutta aika huonoa oli. Apla ei tuntunut irtoavan mihinkään ja meno oli aika kankeaa. Välillä kai sitten näin. Vähän alkaa kyllä turhauttamaan kun tuntuu, että ei edistytä ollenkaan… No, ei tämä ole niin vakavaa.

Eilen vähän tokoiltiin, jos tähän vaikka saisi muutaman päivän tehokkaamman treenijakson. Tunnarissa otin vain 2-3 häiriökapulaa mukaan ja yritin olla tosi tarkka, että Apla ei ”maistelisi” kapuloita, mikä sille on taas tullut melkein tavaksi. Oikean löytämisessä sinänsä ei ole ollut ongelmia, joten eiköhän asian saa korjattua. Kaukoissa seisomaan nousemiset pitemmälläkin matkalla sisällä menee ihan ok, mutta istumaan laskeutumisessa takajalat tahtovat siirtyä hiukkasen eteenpäin. Pitäisi vain malttaa olla huolellinen ja vaatia koiralta oikeanlaiset suoritukset. Ruutu meni aika ok kun otin läpijuoksuja taakse lumipenkkaan piilotetulle lelulle. Eipähän Apla ainakaan pyrkinyt pysähtymään liian aikaisin.