Blogin päivittäminen on taas jäänyt… Eipä tosin ole tullut paljon treenailtuakaan erinäisen hässäkän ja lomailun takia. Touko-kesäkuun vaihteessa kävimme sentään yhdet haku- ja agitreenit. Eipä niistä mainittavampaa. Hakutreenistä pitää tosin noteerata Aplan hyvä ilmaisuharjoittelu: varsinkin tokalla maalimiehellä haukku oli hyvää kun kohde sitä osasi oikein innostaa. Saimme kotiläksyksi jatkaa haukkutreeniä, mutta milläs ajalla…

Kesäkuun 7. päivä Aplan isäntäväki vietti häitään, ja lähtivät reissuunkin vielä. Apla vietti ensin pari yötä tutun Johannan ja Ada-koiran luona. Johanna otti Aplan päiväksi myös töihinsä mukaan ja näin Apla pääsi tutustumaan vanhainkodin arkeen. Hyvin oli kuulemma mennyt. Ehkäpä meidän kannattaisi sitä kaverikoiratoimintaakin vielä harrastukseksi miettiä… :) Suurimman osan ajasta Apla vietti isännän vanhempien kanssa, ekaa kertaa varsinaisesti hoidossa siellä. Hyvinhän se oli mennyt; tuskin Aplalla oli mitään sitä vastaan, että se sai olla kaiket päivät mökillä, nauttia isolla tontilla vapaana käyskentelystä, juosta kymmeniä kertoja päivässä heitetyn kepin tai pallon perässä ja pulahtaa välillä järvessä jäähdyttelemässä! Niinköhän tuo ehti isäntäväkeään paljon kaipailla… Hoitajat kovasti kehuivat tyttöä, on kuulemma niin kiltti ja helppo koira; ihmettelivät vain kun Apla ei nukkunut päivisin lainkaan… Mutta kukas sitä nyt joutaisi mökillä nukkumaan! Saimme myös kuulla Aplan uudesta paimennuskokemuksesta. Mökkitien varrella on yhdessä talossa vuohi, johon Aplakin oli sitten lenkillä ollessa törmännyt. Aluksi outo otus oli vähän arveluttanut Aplaa mutta hihnasta irti päästyään se alkoi haukkuen kierrellä Kaunotar-vuohen ympärillä ja kuulemma selvästi paimensi sitä. Olisipa ollut hauska nähdä! Tämän jälkeen meidän lienee pakko ottaa paimennuskin ohjelmaan. :) Kiinnostaisi kyllä nähdä, miten Apla lampaisiin suhtautuisi. Toivottavasti tilaisuus tulee vielä kohdalle.

Juhannuksena oli sitten koko porukka taas koossa mökillä. Ja taisi Apla kuitenkin olla ihan iloinen meidät nähdessään… Koira oli kyllä hieman muuttunut sitten viime näkemän: karvat oli tippuneet kahdessa viikossa aika totaalisesti. Tämä ja kunnon päivittäinen liikunta olivat myös saaneet Aplan aika timmiin kuntoon, nyt ei sitä voi ainakaan liian lihavaksi haukkua. Tuo karvanlähtö vain taitaa merkitä sitä, että joudumme jättämään elokuun 1. päivänä Kuopiossa pidettävän issikkaerkkarin väliin… Tai siis kehässä esiintymisen; katsotaan jos pääsisimme sentään yleisöksi paikalle.

Loman jälkeen on ollut edessä paluu arkeen, ihan mukavaa sekin. Pitää nyt yrittää ryhdistäytyä myös treenirintamalla. Agia kerta viikkoon, niin ehkä niihin möllikisoihin vielä tämän kauden kuluessa päästäisiin. Tai siis kai niihin voisi mennä jo nyt jos vain uskaltaisi. Aplan sukulaiset ovat viime aikoina kunnostautuneet agikentillä. Fina-emä selvitti tiensä jo 2-luokkaan vaikka startteja ei ole takana kovin montaa. Abba-siskokin oli jo käynyt virallisissa kisoissa. Potentiaalia pitäisi siis Aplassakin olla, vielä kun ohjaaja saataisiin ajan tasalle…

Hakuporukassa tuntuu aika hiljaiselta, jospa joskus saataisiin treenit pystyyn. Tällä viikolla Apla on ehtinyt jo vähän haukkua mutta oikea etsintä ja maalimiehet tarvittaisiin kunnolliseen treeniin. Tokoa ollaan pikkuhiljaa palauteltu mieliin myös. Eilen käytiin jopa treenailemassa ryhmässä, tai pikemmin ottamassa treenaavasta ryhmästä häiriötä omaan harjoitteluun. Aikas hyvin häiriötreeni menikin. Otettiin kaikkia tuttuja juttuja eikä toisten koirien touhuilut häirinneet Aplaa liiaksi. Hyvä. Saatiin piiitkästä aikaa kunnon paikallaolotreeniäkin. Mentiin harjoittelevaan ryhmään kuokkimaan ja 3 min piilossa meni tuosta vain. Jätin Aplan myös pari kertaa istumaan keskelle treenailevia koirakoita ja käväisin itse piilossa. Hyvin meni nekin! Kokeilin huvikseni myös heittää Aplalle metallikapulaa mutta turhaan. Koira kyllä säntäsi innolla kapulalle mutta suuhun sitä ei näemmä voinut sitten ottaa vaikka kuinka maassa pyöritteli. Tässä meillä on vielä kovasti tekemistä. Toinen hyvin vaiheessa oleva VOI-liike, johon nyt pitäisi keskittyä. on ruutu. Sain tänään jopa hankittua jonkinlaista ”kehänauhaa”, joten ehkäpä jo huomenna rakennan kunnollisen ruudun ja aloitetaan harjoitukset. Tauko on varmaan kaikkiaan tehnyt meille hyvää. Eilenkin tuntui, että Aplalla olisi ollut intoa treenata vaikka kuinka pitkään. Kohtuu silti kaikessa!