Harrastusrintamalta ei kovin paljoa raportoitavaa viime viikoilta… Hakuilu on edelleen osaltamme tauolla: kerran treenit peruttiin viime hetkellä osallistujapulan takia ja sen jälkeen ei kerran päästy kuten ei tänäkään sunnuntaina kun emäntä on pelireissulla. Onhan tylsää. Jospa me vielä ennen joulua päästäisiin hakumetsään…

 

Agin suhteen toissa viikko oli aika vilkas (kaksi omaa treeniä ja ryhmän treenit toteutuivat jopa kahtena lauantaina peräkkäin). Tuon rupeaman lopulla kyllä huomasi, että jopa Aplalla alkoi agikiintiö tulla täyteen… Ihme kyllä juoksunjälkeinen valeraskaus ei ole tähän mennessä koiran menossa juuri näkynyt (tosin ”pentujen” syntymä on vielä edessäpäin…). Kipinä lajiin on sen verran vahva. Muuten pari itsenäistä treenikertaa on tehnyt meille tosi hyvää kun on kaikessa rauhassa saanut treenailla vaikeita kohtia ja ottaa toistoja tarvittaessa. Ainakin putkeen irtoamisessa on tapahtunut edistystä, samoin esim. putki/A-este valintatilanteissa. Jospa me tammikuussa saisimme kisauran avattua!

Innokas agilitaaja!

 

Tokon puolella on aika vaatimattomasti treenailtu. Ulkosalla lähinnä pieniä seuraamispätkiä (käännöksiä, askeleita) ja sitten ruutua. Sain jopa vihdoin investoitua kunnollisiin ruutumerkkeihin eli korkeisiin muovikartioihin. Ja voisi sanoa, että kannatti: ne nimittäin pistivät Aplan pasmat pahan kerran sekaisin… Lasten hiekkaämpärien kanssa ruutu alkoi olla jo aika varma mutta noilla kartioilla on saanut palata lähelle lähtöruutua (heh). Jostain ihmeellisestä syystä Apla tykkäisi juosta niillä rajatun ruudun vasemmalle puolelle. Jotain merkin kanssa sekoilua se ilmeisesti on. No, hyvä juttu, että sain nuo kartiot koska kyllähän ne ovat kokeissa yleisemmät kuin jotkin pikkuämpärit…

 

Muiden liikkeiden osalta hiomista tarvitaan myös. Metallinoutoon pitäisi saada vauhtia mutta ehkä odotan sen kanssa tuon valeraskauden päättymisen jälkeistä aikaa, ja mietin samalla sopivaa taktiikkaa. Kaukoissa on tultu takapakkia ja lähitreeniä tarvitaan. Luoksetulossa on vauhtia mutta se pysäytys… Pitää kokeilla seuraavaksi kahden lelun taktiikkaa (toinen takapalkkana ja toinen lentää minulta; koira ei koskaan tiedä, kumpi tulossa). Tunnarissa vahvistetaan sitä, ettei palikkaa tarvitsisi kohennella suussa… Onhan näitä hiomiskohteita!

 

Tällä viikolla oltiin Joensuussa käymässä ja nähtiin mm. Minttua. Apla ei ollut oikein leikkituulella mutta lenkillä jaksoi sentään juoksahdella toisen perässä. Apla oli myös yhden päivän hoidossa puolisiskonsa Neekan luona ja hyvin oli mennyt. Huomenna sitten issikkalenkille täällä Tampereella. Toivottavasti ei olisi aivan kaatosade…

Ensilumi Tampereella.

Apla nauttii auringosta.

Piippu suussa. :)

Myyräjahdissa.