Viime viikolla ei ollut hakutreenejä ollenkaan ja vähän huonolta näyttää tämäkin viikko. Toivottavasti ryhmä ei ihan kuihdu kasaan kun vetäjä on kesän ajan poissa maisemista… Pientä treeniä on otettu Aplan kanssa, mitä nyt yksikseen pystyy. Metsälenkeillä muutama ilmaisuharjoitus, jotka menneet hyvin. Palkkaan edelleen jo muutamasta haukusta; aloituksessa ei ole esiintynyt viivettä ja etäisyys maalimieheen (minä) on ollut kunnossa. Kertaalleen treenattiin myös esineruutua. Tallasin n. 45x12 metrin alueen ja jätin esineen aika lähelle takakulmaa. Apla oli jälleen hieman levoton lähetettäessä mutta pienellä komentamisella malttoi rauhoittua sen verran, että lähetin sen hakemaan. Innolla koira ampaisikin etsintään ja esine löytyi ihan ok. Pieni palkka (makupala ja pari kävyn heittoa) tästä ja sitten uudelleen lähetys etulinjan toisesta laidasta. Nyt tarkoituksena oli tehdä tyhjä koskapa toista esinettä ei maastossa ollut. Aplan ollessa töissä juoksin viemään esineen keskilinjan toiselle puolelle aika lähelle. Sitten palasin linjalle huutamaan Aplaa takaisin tyhjältä ”pistolta”. Kuten arvattavissa oli, sai koiraa huudella monen monta kertaa ennen kuin se malttoi tulla takaisin. Paluusta mahtavat kehut ja hurja kepinheittopalkkaus. Sitten lähetin sen vielä toiselle puolelle hakemaan helppo esine, mistä taas palkkaus. Tuollaisia harjoituksia pitäisi saada tehtyä enemmän eli saada iskostettua Aplan mieleen, että omistajan kutsua kannattaa totella vaikka omasta mielestä tehtävä olisi vielä kesken… Toistoja tämä varmasti vaatii.

Pieniä tokotreenejä on kotioloissa otettu useamman kerran viikossa. Tunnarin kapuloiden suussa pyörittelyyn on pitänyt puuttua… Sain vähän aikaa sitten kunnon kapulat, entiset olivat ihan ylisuuret. Näitä pienempiä Apla on sitten vähän pyöritellyt aina suussa varsinkin kun odottaa perusasennossa irti-käskyä. Ei se mitään pahaa kaluamista ole mutta parempi lopettaa alkuunsa. Ihan pitoharjoituksia on sitten tämän tiimoilta tehty. Ruutua on myös yritetty treenata mutta edelleen Aplalla on sen sisäistämisen kanssa vaikeuksia. Syinä on ainakin hyvin epäsäännöllinen treenaus ja lisäksi merkille menon harjoittelu sotkee, varsinkin kun mulla ei ole ollut ruutu merkitty nauhalla vaan ainoastaan muovikartioilla (samoja, joita käytän merkkinä). Pitäisi varmaan saada merkkinauhaa ennen kuin jatkaa harjoituksia ettei koira mene ihan sekaisin…

Viikonloppu meni iloisesti mökillä. Apla nautti ulkoilmaelämästä, kepin perässä juoksemisesta ja järvessä viilentäytymisestä. Sunnuntai-iltana sekä koira että ohjaaja olivat aika poikki agi-treeneissä… Harjoiteltiin sylikäännöstä ja toistakin käännöstyyppiä. Piti taas mennä moneen kertaan ilman koiraa ennen kuin idea iskostui mieleen… Radalla Apla oli vähän vaisu. Intoa kyllä riitti haukunnasta päätellen mutta vauhti oli vaatimatonta. Mentiin sitten minä lelu kädessä ja Apla perässä, jolloin päästiin radat läpi.

Hieman vaisu koira on meillä muutoinkin kun valeraskaus on huipentumassa. Ihan hyvin Apla jaksaa touhuta esim. tokoa mutta kotona on vähän vaisu, vinkuu välillä ja nuolee itseään. Ja lenkiltä on kova kiire kotiin "pentujen" luo... Sitten vingututtaa kun ei niitä pentuja ollutkaan häntä odottamassa! Oma peti on nyt kaapissa piilossa, ettei petaus menisi mahdottomaksi… Toivottavasti elämä taas iloksi pian muuttuu.

Mökkirannassa kevätiltana.