Viime ajat on keskitytty tokoiluun, päämääränä kisakunto 27. syyskuuta mennessä… Oikeastaan joka päivä on treenattu jotain, välillä rohkaisevalla ja toisinaan hieman mietityttävällä menestyksellä. Aplalla riittää intoa tekemiseen eli sitä ei ole tällainen tiiviimpi treenijakso kyllästyttänyt yhtään. Hyvä niin! Olen yrittänyt rakentaa harjoitteista vaihtelevampia ja leikitty on myös paljon. Ja Apla tykkää!

 

Viime viikolla kävimme kahdesti ja tällä viikolla jo kertaalleen palveluskoirakentällä treenailemassa. Sieltä kun löytyy nurmialusta, jolla Mäntän koekin kaiketi pidetään. Hyvä on kyllä ollutkin käydä totuttelemassa nurmeen, esim. eka ruutuharjoitus meni vähän kehnosti kun Apla ei tuntunut hahmottavan ruudun paikkaa kunnolla. Tuon jälkeen olen tosin saanut hankittua myös korkeammat merkkitötteröt (tai oikeastaan lasten hiekkaämpärit…), mikä osaltaan myös on auttanut asiassa… Pääsääntöisesti odotusten mukaisesti on treenit menneet.

 

Sunnuntaina olimme toista kertaa tokokurssilla teemalla idari ja luoksetulot. Aloitimme kokeenomaisella luoksetulolla. No, ei häävisti mennyt: eka pysähtyminen jäi Aplalta oikeastaan kokonaan tekemättä. Eipä ihmekään, kun ei olla noin pitkältä matkalta juuri treenattu. Otettiin sitten lyhyempi välimatka ja jo alkoi pysähtymisetkin löytyä. Kouluttaja painotti, että koira pitäisi saada kunnon vauhtiin eli laukkaamaan koko matka… Tässä on meillä korjaamisen varaa koska Apla yleensä vaihtaa raviin aika kaukana jo minua lähestyessään eikä vauhti muutenkaan ole aina niin huimaava. Täysin oma mokani: liian tylsiä treenejä tehty! Nyt vain pallo kehiin ja vauhtia menoon! Ei kyllä saada korjattua tätä ongelmaa ihan hetkessä mutta otan neuvot onkeeni ja aletaan kaivamaan sitä vauhtia Aplalle, sitä on kyllä varastossa. Toinen juttu, mihin tämänkertainen kouluttaja puuttui on haukkuminen… Itsellään kun on kovasti äänekäs koira niin ei halua sellaista toisille… Minun pitää siis systemaattisesti puuttua pienimpiinkin haukahteluihin, joita tulee treenikentällä. Tässä olen myös ollut vähän lepsu… Toisaalta yksin treenatessamme Apla on aika hissun kissun mutta kun on muita haukkuvia koiria paikalla niin Aplankin suu alkaa välillä käymään. Tähän siis huomioimattomuus avuksi ja hommat jatkuvat vasta sitten kun on hiljaista. Eiköhän Apla tämän nopeasti käsitä, sillä kun on niin suuri tarve päästä hommiin!

 

Idari meni meiltä hyvin, ei juuri huomauttamista. Aplan kulmatyöskentely on hyvällä tasolla ja eri asennot hallussa. Seisomaan jääminen voisi olla vielä hiukan terävämpi, mutta eiköhän sen saa korjattua. Istumiset ja maahanmenot saimme esittää oikein kahteen kertaan: ei kouluttaja meinannut uskoa, että niin hyvät suoritukset eivät olleet sattumaa! :) Harmi, että idari tulee vasta EVL:ssä…

 

Kerrataan tässä nyt vaikka vielä tämänpäiväinen tokotreenisessio (nurmikentällä): Aluksi paikallamakuu 4½ min, hyvin meni. Palkkauksen yritin tällä kertaa hoitaa ”kokeenomaisesti” eli vapautuksen jälkeen vain suullinen kehu ja odottelua sivulla, sitten kentän reunalle, missä namipalkka. Tätä pitäisi aina joskus muistaa myös treenata, sillä Apla tahtoo monesti vapautuksen jälkeen lähteä haahuilemaan tai sitten pomppii palkan toivossa… Muutenkin liikkeiden väliaikoihin pitäisi saada harjoitusta, tai sitten vain täytyy pitää koira käskyn alla kuuntelemassa tuomarin kommentit… Sitten metallinouto kolmisen kertaa pienin väliajoin. Eka meni vielä kohtuullisesti mutta toisen kanssa suuria vaikeuksia pystyä ottamaan kylmähkö kapula suuhun (en juuri lämmittänyt kylmissä käsissäni kapulaa etukäteen) ja tuodessa kapula tippuikin suusta n. metrin päähän minusta. Käskin ottamaan uudelleen ja tuomaan minulle, minkä Apla sitten tekikin. Uusi yritys vielä, tällä kertaa kapula nousi suuhun muutaman ”maistelun” jälkeen ja palautui minulle oikeaoppisesti, tosin Aplan ote oli aika löysä ja kapula suurin piirtein roikkui toisesta suupielestä… No, on tässä liikkeessä silti edistymistä tapahtunut aiempaan verrattuna. Parempi vain olisi Aplan tottua kylmähköön metalliin sillä tuskinpa minulle annetaan kokeessa tilaisuutta pitkään kapulaa lämmitellä. Off-topic, viime viikolla kentän laidalle oli jätetty valtaisa puinen noutokapula, varmasti yli kilon painoinen. Huvikseni tarjosin sitä Aplalle ja niin vain otti sen maasta suuhunsa ja kuskasi minulle parin metrin matkan! Oli kyllä aika koomisen näköistä. :)

 

Sitten pari ruutuun lähetystä, eka n. 16 metristä ja toinen 19 metristä. Hienolla vauhdilla Apla juoksi ruudun takaosaan eikä tainnut kuulua edes lähtöhaukahdusta. Ruudussa odotti tennispallo mutta kummallakin kerralla niin heinän peitossa, että ei juuri voinut osua Aplan silmään liian aikaisin. Toisella kerralla huusin Aplalle myös seis-käskyn ja koira pysähtyikin mutta meni sen jälkeen oma-aloitteisesti maahan… Pienestä se alkaa ennakoimaan koskapa ei tuota maahanmenoa olla juuri otettu tässä yhteydessä. Täytyy nyt jättää se pois ohjelmistosta, uskon kyllä, että maahanmeno onnistuu sitten kun sitä tarvitaan. Ruudun loppuosa mentiin sitten erikseen kertaalleen, ei huomauttamista siitä.

 

Lopuksi luoksetuloja, tavoitteena reilu vauhti. Pallon kanssa tehtiin eri pituisilta matkoilta ilman pysäytyksiä ja vauhtia Aplalla riittikin hyvin. Lopuksi muutama maahanmeno lyhyemmältä matkalta. Näissä ekaksi pari kertaa Apla jäi seisomaan kunnes muisti vauhdinhurmasta vähän toivuttuaan, että maahanhan se emäntä käski. :) Lopuksi ajattelin kokeilla PK-estettä (kentältä löytyy täysikorkuinen ja n. 90-senttinen este, jälkimmäistä on pari kertaa kokeiltu). Ei Aplalla ainakaan rimakauhua sen suhteen ole koskapa loikkasi aivan oma-aloitteisesti (tosin ei aivan puhtaasti vaan takakäpälät osuivat esteeseen) esteen yli kun vasta lähestyimme sitä! Pari hyppyä otettiin, toisella taas takakosketus mutta toisella aika puhdas ylitys. Nyt en myöskään itse juossut vierellä vaan annoin Aplan hypätä itsenäisesti, ja heitin pallon perään. Tyytyväinen olen noihin loikkiin. Tekniikan kanssa saa Apla olla tarkkana, ettei takajalat osu esteeseen, mutta puhdas suorituskin on siis mahdollinen. Tässä vain huomasi, että kun itse innostin koiraa niin alkoi ääntä kuulumaan… Aplalle tuli ilmeisesti agility mieleen. Kiva treeni joka tapauksessa kaikin puolin. Ja Aplalla olisi riittänyt vielä intoa vaikka kuinka… Kotimatkalla sai sitten purkaa loput energiat metsäpoluille.