Tokoiltu on vähän silloin tällöin. Ruutuun menoon alan olla aika tyytyväinen. Tällä viikolla sain tosin huomata, että olen treenannut liikaa ruudussa pysymistä eikä Apla hämmästyksekseni meinannut irrota sieltä ollenkaan kun kutsuin… Joskus kun se tuppasi varastamaan ja olen sitten tehnyt pois kävellessäni vaikka mitä temppuja ja antanut koiran odottaa ruudussa. Joku balanssi se on tässäkin näemmä oltava! Luoksetuloissa vauhti alkaa olla kunnossa. Pysäytyksiä olen tehnyt toisinaan mutta en vielä kisamatkalta; pitää siirtyä niihin seuraavaksi. Myös viimeiseen osuuteen eli makuulta sivulletuloon olen yrittänyt saada vauhtia mutta se onnistuu vain sillä kustannuksella, että perusasento jää väljäksi kun Apla odottaa pallopalkkaa… Kumpi lienee sitten suurempi paha: ravilla tultu viimeinen pätkä vai väljä perusasento… Tietysti pitäisi pystyä korjaamaan molemmat mutta se ei ole ihan heti tehty. Metallinouto menee jo ihan ok, kapulaan tarttuminen on kelvollinen. Vauhtia tuohon suoritukseen vain on vaikea saada… Metalli on vielä sen verran inhottava Aplasta, ettei se laukkaa hakemaan sitä. Pitää vain ilmeisesti sietää tässä vaiheessa ja jatkaa siedätystä edelleen. Liikaa en voi koiraa innostaakaan, koska sitten pääsee haukku. On tämä niin ihanan haasteellista!

Ja sitten iloisimmat uutiset: oltiin hakutreeneissä sunnuntaina! Ryhmämme ei olekaan kuollut vaan toivon mukaan tästä lähtien toimii taas kunnolla. Hieman kokoonpanossa on muutoksia koska ohjaajamme vaatii nyt, että kaikkien täytyy tosissaan tähdätä kokeisiin. Niin siis mekin… Tai olenhan minä mielelläni tähtäämässä kisoihin, siitä menestyksestä vain ei ole niin takeita. Kiva kuitenkin, että saataisiin motivoitunutta porukkaa ja ennen kaikkea niitä treenejä! Sunnuntaina menikin kolme tuntia metsässä kun mukana oli vierailijoitakin. Hyvin meni Aplan osuus, ei paljon treenitaukoa huomannut. Otettiin sille kolme ukkoa valmiina, ohjeena odottaa hieman ennen palkkausta jos koira vaikka haukkuisi. Hienosti Apla löysi maalimiehet ja oli kuulemma joka kerta myös muutaman haukahduksen päästänyt ihan oma-aloitteisesti. Hyvä! Kolmas lähetys oli vähän haasteellisempi kun ei ollut tarkkaa tietoa maalimiehen sijainnista. Lähetinkin Aplan sitten hieman väärästä paikkaa mutta eipä se haitannut vaan Apla nappasi pistoa tehdessään hajun ja kääntyi etenemään alueen suuntaisesti ja löysi maalimiehen. Tuli siis vahingossa jo tuotakin harjoiteltua.

Eilen tehtiin lenkin yhteydessä esineruututreeni. Ei mennyt ihan suunnitellusti. Apla ei nostanut ekaa esinettä vasemmasta takakulmasta, minne sen lähetin vaan aikansa etsittyään palasikin oikean takakulman (etäisyyttä n. 45m) esine suussaan… Itse taas en siinä vaiheessa ollut enää varma, kumpi esine oli kumpi, joten en enää lähettänyt sitä uudelleen sinne vasempaan takakulmaan… Toiselta puolelta kolmannen esineen löytämiseen tarvittiin kaksi lähetystä mutta ihme kyllä koira irtosi uudelleenlähetyksestäkin hyvin. Haettiin sitten yhdessä löytämättä jäänyt esine (ehkä vanha pieni palkintoruusuke oli liian vaikea esineeksi vaikka on Apla sen aiemmin kyllä löytänyt). Lopuksi jätin yhden esineen alueen takaosaan ja palattiin Aplan kanssa keskilinjalle, josta lähetin sen hakemaan. Nyt tuli hieno nopea ja suora pisto ja esine palautui tuossa tuokiossa. Pitää siis varmaankin jatkossa käyttää vain yhtä esinettä per alue ja pitää esineet helppoina. Taas täytyy todeta, että onhan se hyvä, että koiralla on motivaatio kunnossa ja omatoimisuutta hakemiseen mutta ne pistot… Vielä kun koiran ohjaaja ei olisi niin tohelo ja jaksaisi treenailla vähän useammin! Alla eilisen metsälenkin kuvasatoa: