Torstaina Rúnille tuli 12 viikkoa ikää täyteen! Juhlistimme tätä ensin käymällä koirien kanssa agilityharkoissa. Pennut saivat taas isojen koirien suoritusten välissä kokeilla omia juttujaan eli putkea, pussia ja hyppysiivekkeiden välistä menoa. Hyvin meni! Putken laitoimme jo täysimittaiseksi ja hienosti pennut menivät läpi. Viima juoksi putkea jo itsenäisestikin, Rún oli enemmän minussa (tai namikädessäni) kiinni mutta kutsuttuna tuli oikein reippaasti. Tullessa poikkesimme eläinlääkärissä, missä Rún sai rokotukset. Reipas tyttö nähtiin sielläkin, lääkärin naama piti tietysti pestä eikä pistosta huomattu ollenkaan. :) Kuukauden päästä sitten seuraava vierailu samoissa merkeissä. Koirat olivat reissun jälkeen kyllä ihan poikki… Apla väsyy treeneissä aina hyvin kun radalla on täysi vauhti päällä ja Adan suoritukset haukutaan kunnon kiihkolla… Rún ei vielä onneksi ole mennyt konserttiin kovin pahasti mukaan mutta kun oppi on noin lähellä niin tuskin saan pennusta kasvatettua ihan hiljaista odottajaa noissa olosuhteissa… Rún taas seurasi tarkkaan kaikki tapahtumat ja peuhasi Viiman kanssa olan takaa. Tulomatkalla kaveri olisi varmaan jo halunnut nukkua mutta Rúnilla oli täysi vauhti päällä ja ärinät takaboksissa pentujen kesken melkoiset…

 

Perjantaina otin pienet (todellakin) tokotuokiot koirien kanssa pallokentällä ja ihan ok meni. Tällä kertaa myös leikin Rúnin kanssa narulelulla ja hyvin se kiskoi ja voitettuaan kiikutti minulle lelua takaisin. Kauempana odotteleva Apla otti tämän pienen irrottelun ihmeen rauhallisesti, hyvä. Aplan suoritusvuoron aikana Rún oli hieman levoton, ääntelikin hieman mutta ei mitään mahdotonta menoa. Apla kyllä selvästi kaipasi tokotekemistä mutta piti jättää treeni hyvin lyhyeksi. Lenkillä koirat vilistivät metsäpolkuja taas innolla. Rúnilla on tapana olla hyvin äänekäs Aplan perässä juostessaan… Onneksi ei ole sisätiloissa pahemmin haukahdellut, mitä nyt Aplalle leikkimisen (tai siihen kutsumisen) yhteydessä. Muuten ääntelyrepertuaari on aika laaja tuolla koiralla… On vikinää, vonkunaa, ärinää ja purinaa. :)

 

Tänään sunnuntaina osallistuimme Aplan kanssa issikoille räätälöityyn agilitykoulutuspäivään Hyvinkäällä. Olikin hyvä ja hyödyllinen tilaisuus! Jo pelkästään se, että sain osallistua ohjattuihin treeneihin ja vastaanottaa palautetta suoriutumisesta oli suuri plussa. Ja kun kouluttaja oli osaava niin päivän anti muodostui erittäin hyväksi. Teimme melko haasteellisen radan, jota sitten käytiin läpi ja hinkattiin pienemmissä pätkissä. Sain hyviä vinkkejä Aplan ohjaamiseen ja omaan liikkumiseen, vielä kun ne osaisi ja muistaisi aina toteuttaa käytännössä! Kouluttaja kehui Aplan menoa ja motivaatiota ja sanoi tuota koiraani jopa nopeaksi. :) Taisi se aika tuulispää tänään ollakin, ainakin sain juosta kunnolla pysyäkseni menossa mukana! Tosi antoisa päivä. Jos meillä olisi tuollaisia treenejä joka viikko tai edes kuukausi niin oltaisiin pian aika huippuja. ;) Ainakin meidän mittarilla siis…

 

Loppukevennykseksi kuva Rúnista ja Viimasta jonkin ajan takaa. (Kuva: Johanna Nyrhilä) Nyt tytöllä on korvat jo aika lailla nousseet pysyyn.