Ensiksi onnittelut pikku-Rúnille, viikko sitten tuli kaksi vuotta täyteen! Jotenkin Runski tuntuu minusta vieläkin pennulta, johtuukohan sen höpsöstä käytöksestä vai alhaisesta koulutuksen asteesta... Varmaan molemmilla on asian kanssa tekemistä. :)

Viime aikoina on oikein ryhdistäydytty harrastuksien suhteen. Viikko sitten lauantaina alkoi Rúnin tokokurssi. Opetuksellisesti en suuria kurssilta odota vaan ennen kaikkea yhteistä aikaa tokoiluun ja niitä häiriötekijöitä. Molempia saatiinkin roppakaupalla reeneissä. Hallin toisella kenttäpuoliskolla oli samaan aikaan menossa välillä aika riehakkaatkin agitreenit ja meidän puoliskolla oli tietysti niitä muita tokoilevia koirakoita. Tosi hienosti Rún teki töitä, olin oikein yllättynyt. Eihän me oltu käyty ryhmätreeneissä viimeksi kuin Rúnin ekana kesänä kun pentu oli noin puolivuotias. Varsinkin tähän nähden Rún oli oikein pätevä. Tekemisen into oli ainakin kova: koko ajan olisi pitänyt reenailla jotain. Jos pidettiin taukoa niin sitten alkoi pian hinku toisten koirien luo (mitä puhuinkaan siitä pentumaisuudesta...) mutta kun tehtiin hommia niin keskittyminen oli hyvää ellei jopa loistavaa. Harjoiteltiin ryhmässä lähinnä perusasentoa mutta toki tein Runskin kanssa joutessani paljon muutakin. Loppuun otettiin 1 min paikallamakuu lähes kokeenomaisesti. Toki jätin Rúnille takapalkan ja en mennyt kovin kauaksi mutta hienosti koira pysyi maassa vaikka vieressä koira nousi ja sitä käytiin korjailemassa, ja ei tosiaan oltu harjoiteltu toisten koirien kanssa tätä lainkaan. Totuuden nimessä pitää sanoa, että tuo minuutti oli varmaan maksimiaika paikallaoloon Runskille, mutta silti hieno suoritus!

Oli kyllä nautinnollista keskittyä kokonainen tunti vain yhden koiran kanssa tokoilemiseen ilman keskittymistä häiritseviä tekijöitä (kuten toisen koiran metelöinti kentän reunalle tai pikkutytön häirinnät)! 10-kerran kurssi jatkuu vähän epäsäännöllisesti aina huhtikuulle asti. Taukoa meille tulee varmasti Rúnin juoksun ja mahdollisen mammaloman takia mutta käydään nyt niin usein kuin päästään.

Kotona sisällä olen tokoillut koirien kanssa 1-2 kertaa viikossa sekalaisia juttuja. Ehkä vähän tehottomia treenejä mutta parempi kuin ei mitään. Tällä hetkellä työn alla on erityisesti Aplan tunnari (kootaan tätä takaisin kasaan, hiljaa hyvä tulee toivottavasti) ja Rúnilla nouto (ja erityisesti suora palautusasento suoraan eteen).

Ei Aplakaan ole onneksi ihan paitsiossa ollut harrastuksien suhteen. Saimme vihdoin ja viimein nimittäin paikan agitreeniryhmästä, joka harjoittelee meille sopivaan aikaan. Ryhmä ei ole kovin tiukasti ja tavoitteellisesti treenaava mutta ei se haittaa kunhan vain päästään kouluttajan vetämiin säännöllisiin treeneihin. Torstaina oltiin ekaa kertaa ja hyvä maku jäi suuhun. Heti tuli tosi hyödyllistä palautetta omasta liikkumisestani ja pari vinkkiä treenattavaksi. Kehuja satoi siitä, miten hyvin Apla irtoaa varsinkin putkiin... ja minulla kun piti olla koira, joka ei oikein irtoa! :) Mahtavaa kyllä päästä kunnolla treenailemaan!