Leiritunnelmia ja paimennusta

Ollaan tässä palauteltu islantilaisten oman agility- ja tokokoulutusviikonlopun jäljiltä… Leiri oli kyllä jo 27.-28. elokuuta mutta niin paljon tuli meille koirakontakteja ja koulutustuokioita, että ei varmaan koko kesänä yhteensä saman verran! Oli kyllä kovasti mukavaa sekä koirilla että minulla. Katsotaan, saisiko ensi vuodelle järkättyä vastaavanlaisen tapahtuman.

Leiriä edeltävä viikko meni pienissä valmisteluharjoituksissa, eihän nyt koulutustilaisuuteen voi ihan pystymetsästä lähteä! ;) Rúnin kanssa ei paljoa mitään tehty, sillä kun saattoi alkaa juoksu minä päivänä hyvänsä eikä siis edes leirille pääsy ollut mitenkään varmaan. Tein siis muutaman treenin Aplan kanssa. Merkille menoon tutustuttiin muutamassa sessiossa. Olen nyt päättänyt opettaa (ainakin yrittää näin ensiksi) Aplalle merkille menon kiertämisen avulla. Lähetän sen siis kiertämään merkkitötterön ja sitten tarvittaessa pysäytän. Tämä voisi olla se helpoin tie kun Apla tietää kiertoliikkeen jo agilityn puolelta ja pysähtyy kyllä käskystä. Tällä metodilla se myös toivottavasti menee tötterön taakse eikä jää sen eteen, tai ala haistelemaan maata tai tötteröä. Vinoon koira tietysti useimmiten jää mutta Apla lukee hyvin minun käsimerkeistä suuntia eli luulisin, että aika vinostakin osaa lähteä oikeaan suuntaan sitten ruutuun tai kapulalle. Treenit menivätkin ihan kohtuullisen hyvin, matka ei tosin vielä tässä vaiheessa ollut kovin pitkä. Muutaman kerran lähetin Aplan myös ruutuun merkiltä, kohtuullisesti meni nekin vaikka helpotetulla kaavalla (ohjasin menon merkille läheltä, ruudussa oli yleensä lelu odottamassa).

Ohjattua noutoa tein joitakin kertoja ruokakippojen kanssa eli lähetin merkiltä kipolle. Ei ongelmaa suuntien osaamisen kanssa. Jos on ongelmaa niin se on ennakointi eli Apla meinasi tehdä tämän liikkeen perisynnin eli karata kupeille käymättä merkillä. Vastaisuudessa kannattaa siis hyvin säästeliäästi tehdä liikkeen nouto-osaa ja painottaa harjoittelu merkille menoon vaikka kauempana olisikin niitä ihania kapuloita.

Luoksetulon pysäytyksessä keksin kokeilla samaa temppua kuin Rúnille. Tai Runskin kohdalla tämä on toiminut liikkeestä seisomisessa. Vaihdoin siis käskysanan ”sei” sanaksi ”odo”. Ja eikös vaan tullut ihan kelvollinen stoppi Aplalla! Pysähtyminen perustuu tuolla kyllä enemmän auktoriteettiin ja tottumuksen tuomaan reaktioon (käytän odota-sanaa jonkin verran arkielämässä ja tokossakin muissa paikalleen jäämisissä paitsi varsinaisessa paikallaolossa) kuin ajatukseen takapalkasta tai lentävästä pallosta. Kannattaa siis treenata tuolla sanalla pysäytystä todella vähän, jotta teho säilyy. Ainakin toivon, että teho säilyy…

Näillä eväillä ajeltiin sitten lauantai-aamuna 27.8. Virroille. Paikalla olikin vipinää 16 islantilaisen ja ihmisten ansiosta. Tokon puolella aamu aloitettiin kisamaisella treenillä. Apla sai kunnian aloittaa. Hieman hirvitti mennä EVL kisanomaisesti kun tosiaan meidän treenitaso on todella heikko. No, mentiin kuitenkin. Merkille menot tein tosin helpotetusti melko läheltä (pari metriä etäisyyttä). Paikallaoloja ei nyt tehty. Seuraaminen meni ihan ok (olikin aika pitkä kaavio), askelsiirtymisissä vasemmalle näkyi Aplan tyypillinen virhe eli se väistää kauas kun siirryn siihen päin (vaikka en ole varmaan koskaan tallannut koiran tassuille tms., Apla vain on tosi herkkä etten edes meinaisi osua siihen). Z-kävely (tämä on se uusi liike, olin katsonut pari kertaa nettivideolta, miten pitäisi mennä, ei oltu koskaan treenattu) meni muuten ok mutta seisomisessa A jäi istumaan (sanoin käskynä vahingossa ”seis” vaikka olisi pitänyt olla ”se”, tarkkaa on…). Luoksetulo pysäytyksineen oli minusta aika moitteeton. Ruutu oli ensin vaikea. Merkiltä Apla lähti olevinaan hakemaan kapulaa takaansa… No, toisella kertaa meni sitten hienosti ruutuun. Ohjattu meni ok mitä nyt ohjaaja tyri (en tiennyt, mitä kapulaa pitäisi A lähettää hakemaan… nyt opin, että se ensiksi viety aina haetaan!). Metallinouto esteen yli olisi voinut olla vauhdikkaampi mutta oli ihan ok Aplan tekemäksi. Tunnarissa esiintyi taas (kun ”kokeessa” oltiin…) hieman kapuloiden maistelua. Oman toi kuitenkin. Kaukokäskyt menivät ihan hyvin, korkeintaan parin sentin liikkuminen niissä.

Paljon on siis vielä treenattavaa mutta kun merkki saadaan kuntoon niin jopa voisi uskaltaa kisoihin joskus. Talvikauden halliolosuhteet kuitenkin epäilyttävät, että saa nyt nähdä, meneekö kevääseen meidän eka EVL-startti. Koulutusviikonlopun aikana treenasin Aplan kanssa askelsiirtymiä ja merkkiä. Päähuomio oli kuitenkin tuon toisen koiran treeneissä…

Rún pääsi ensin tekemään ALO-liikkeet koemaisesti. Aika lekkeriksi meni… Koiralla ei keskittyminen riittänyt alkuunkaan. Seuraamiset meni aika kehnosti, hyppyä ei saatu tehtyä ollenkaan kun koira vain haukkui ja tuijotti minua… Ei todellakaan voi viedä Rúnia kisamaisiin treeneihin suoraan autosta! Se on nyt opittu, että tuo koira pitää ensin väsyttää sopivasti ennen kuin kannattaa aloittaa vähänkin koemaisempi treeni (saatikka koe). Myöhemmin Rún teki oikein mallikkaasti kun pahimmat höyryt ja energiat oli saatu purettua. Kouluttajakin ihmetteli, että mitäs ongelmia meillä nyt olikaan… ;) No, hyppyä tehtiin vaikka parin rauhallisen toiston jälkeen sekin meni kuin vettä vaan. Ruutuun lähetystä tehtiin myös pitkästä aikaa. Paikallaolokin meni hienosti hyvistä häiriöistä huolimatta. Rúnin(kin) kanssa on kyllä ilo tehdä hommia silloin kun tyttö malttaa keskittyä.

Agilityn puolella tehtiin Aplan kanssa pari treenisessiota. Mentiin ensin koko rata ja sitten keskityttiin ongelmakohtiin. Sain paljon vinkkejä omaan liikkumiseen (se vain on niin vaikeaa…) ja miten sillä voin auttaa koiraa. Täytyisi myös treeneissä malttaa tehdä tarpeeksi lyhyitä pätkiä ja palkata koiraa, jotta esim. takaakiertoihin yms. saisi kunnolla vauhtia ja tarkkuutta (koiran hereille). Meidän ohjatuissa treeneissä kun yleensä mennään aina puolikas rata kerralla ja lopuksi välillä kokonainenkin. Ihanne tietysti olisi jos saisi itselleen omatoimisen toisen treenikerran viikolle, jolloin voisi tehdä ihan muutamaa estettä mutta milläs ajalla sitä moista… Nyt on jääneet ryhmätreenitkin jo kolmesti peräkkäin välistä; toivottavasti ensi viikolla päästäisiin kun 17. päivä olisi kisastartti…

Virtain viikonlopun oheisaktiviteetteina koirat saivat ainakin uida paljon. Onneksi koulutuskenttien läheisyydessä oli järvi, jonne koirat pääsivät vilvoittelemaan suorastaan helteistä säätä. Molemmat koirat uskaltautuivat myös hyppäämään laiturin nokasta järveen, eipä ollut ennen sellaista meillä harrastettu! Mökkiyöpyminenkin sujui mallikkaasti vaikka samassa mökissä meidän kanssa majaili 6 koiraa.

Eipä tuon viikonlopun jälkeen paljoa olla harrasteltukaan normaalien lenkkien ja viikonloppu-mökkeilyn lisäksi. Kuluneella viikolla sentään yhtenä iltana tokoiltiin sisällä. Rúnin kanssa aloitin harjoittelemaan maahan-seiso asennonvaihtoa makupala-avusteisesti, ja ehkä koiralla jo vähän lamppua syttyi asiassa. Jotain uutta treenattavaa pitää keksiä kun sisätiloissa ei noiden ALO-liikkeiden harjoittelussa ole oikein mieltä.

Rúnin tämän syksyn koetukset saivat sitten jatkoa vielä eilen paimennustaipumustestin merkeissä. Ajelimme parin tunnin matkan Piikkiöön, jossa pidettiin islantilaisille oma testi lampaiden kanssa. Aplaa en viitsinyt virallisesti testauttaa kun ainakin vuosi sitten Kerimäellä se ei ollut tippaakaan kiinnostunut lampaista jouduttuaan niiden kanssa samaan aitaukseen. Siispä vain Rún pääsi näyttämään paimennusvaistojaan, tai niiden puutetta… Vähän se testi viimeksi mainitun puolelle meni. Välillä Rún kyllä intoutui juoksemaan eläinten perässä ja haukkumaankin mutta sitten taas into lopahti. Tuntui, että vuosi sitten se oli kyllä enemmän hommassa mukana. Joko on tapahtunut aikuistumista sen jälkeen tai meneillään ollut juoksu vaikutti. Tiedäpä näistä. Arvosteluksi tuli nyt sitten ”heikkoja paimennustaipumuksia”. Osa-alueittain arvostelu oli seuraavanlainen:

Aiempi kokemus: Ei nähnyt eläimiä aiemmin
Kytkettynä ensimmäinen kontakti: Ei lainkaan kiinnostunut
Kytkettynä ajaa: Kuljettaa epäröiden, lopettaa
Vapaana ajaa: Ryntää
Vapaana haukkuu ajaessaan: Vähän
Vapaana etäisyys eläimistä: Lähellä
Vapaana ajoaika/ajon kestävyys: Useita keskeytyneitä ajoja
Ajaessaan painostaa: Siirtää helppoja eläimiä ilman apua
Ajaessaan näykkii/puree: Ei
Ajaessaan liikkuu siksakkia: Ei
Ajaessaan kokoaa: Hajottaa lauman

Ehkä menemme jossain vaiheessa vielä uudelleen testiin (ei-juoksuisena) jos sopiva tilaisuus tulee kohdalle. Ihan mielenkiintoinen kokemus testi silti oli ensikertalaisille.